{"id":2215,"date":"2013-10-10T23:59:33","date_gmt":"2013-10-10T20:59:33","guid":{"rendered":"http:\/\/mesenaatti-cms.karolina.io\/?p=2215"},"modified":"2015-02-11T19:32:14","modified_gmt":"2015-02-11T17:32:14","slug":"auta-lopettamaan-sarvikuonojen-karsimys-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/auta-lopettamaan-sarvikuonojen-karsimys-2\/","title":{"rendered":"Auta suojelemaan sarvikuonoja"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"#eng\">ENGLISH TRANSLATION BELOW!<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/autasarvikuonoja?fref=ts\">Lis\u00e4tietoja voit kysell\u00e4 Facebook-sivujemme kautta.<\/a><\/p>\n<p>Pistik\u00f6 vihaksi?<\/p>\n<p>Olin mukana perustamassa sarvikuonojen ja elefanttien suojeluprojektia yksityisomistuksessa olevalla villiel\u00e4intilalla Etel\u00e4-Afrikassa, Tshipisess\u00e4. Sunnuntaina 18.8.2013 salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t tappoivat yhden farmin urossarvikuonoista (kuvan teurastettu el\u00e4inpolo). Kun sarvikuonojen salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t kerran l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t alueen, he tulevat takaisin jos heit\u00e4 ei saada heti kiinni. Naapuritilalla on t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana salamets\u00e4stetty 4 sarvikuonoa.<\/p>\n<p>Kuluvan vuoden syyskuuhun menness\u00e4 salamets\u00e4st\u00e4jien kynsiin Etel\u00e4-Afrikassa on j\u00e4\u00e4nyt jo 618 sarvikuonoa. Vajaa puolet n\u00e4ist\u00e4 sarvikuonoista joutuu salamets\u00e4st\u00e4jien uhriksi yksityiomistuksessa olevilla tiloilla. Sarvikuonojen salamets\u00e4stys on kasvanut r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti viimeisten viiden vuoden aikana. Kun ennen vuotta 2008 salamets\u00e4st\u00e4jien uhriksi j\u00e4i vuosittain keskim\u00e4\u00e4rin 20 sarvikuonoa, vuonna 2011 salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t tappoivat 448 sarvikuonoa ja viime vuonna 668 sarvikuonoa.<\/p>\n<p>Miten projekti auttaa sarvikuonoja?<\/p>\n<p>Vision Africa Wildlife on ideoinut systeemin, jolla suojella sarvikuonoja salamets\u00e4stykselt\u00e4 modernia teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4en, sarvikuono kerrallaan. Konseptissa sarvikuonon jalkaan kiinnitet\u00e4\u00e4n gps-panta, jonka avulla voidaan seurata sen liikkeit\u00e4. Jos panta havaitsee sarvikuonon juoksevan maksiminopeudellaan, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 se h\u00e4lytyksen p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4n matkapuhelimeen. T\u00e4m\u00e4 arvioi tilanteen ja tarvittaessa ilmoittaa poliisille, el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rille ja helikopteripilotille, joka l\u00e4htee tarkistamaan tilanteen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Tavoitteena on saada iskuryhm\u00e4 paikalle ennen kuin salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t saavat sarvet irrotettua.<\/p>\n<p>Systeemiin kuuluu my\u00f6s sarvikuonon sarveen asetettava mikrosiru. Se aktivoituu vasta kun et\u00e4isyys satelliittipannasta kasvaa yli kolmeen metriin. N\u00e4in ollen jos salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat jo ehtineet irrottaa sarven, voivat vartijat seurata sarvea ja n\u00e4in saada salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t kiinni ja vastuuseen teoistaan. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sarvikuonon viimeisten pannan l\u00e4hett\u00e4mien koordinaattien perusteella ja antaa sille tarvittavaa hoitoa.<br \/>\nRahoitus auttaa hankkimaan pantoja sarvikuonoille sek\u00e4 saamaan ne paikoilleen. V\u00e4himm\u00e4istavoitteena on yhden j\u00e4ljitinpannan ostaminen ja sen paikoilleen saamisen kulut, 2500 euroa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n varoja saadaan, sit\u00e4 useammalle sarvikuonolle saadaan satelliittipanta, joka voi pelastaa sen hengen. Pantojen lis\u00e4ksi tarvitaan muutakin kalustoa kuten luodinkest\u00e4vi\u00e4 liivej\u00e4, lis\u00e4tekniikkaa helikopteriin sek\u00e4 uusia radiotorneja l\u00e4himaastoon.<\/p>\n<p>Sarvikuonot ovat villiel\u00e4imi\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4t tuhansien hehtaarien alueilla, kyseisen tilan koko on yli 16 000 hehtaaria. Jokainen sarvikuono pit\u00e4\u00e4 erikseen etsi\u00e4, jotta el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi nukuttaa sen ja asentaa pannan sek\u00e4 mikrosirun. Systeemin paikalleen saaminen ei suinkaan ole ainoa kustannus sill\u00e4 my\u00f6s sen k\u00e4ynniss\u00e4 pit\u00e4minen on kallista. Vision Africa Wildlife pystyy kuitenkin kattamaan sen yll\u00e4pitokustannukset kuten helikopterin k\u00e4ytt\u00f6kustannukset sek\u00e4 el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin k\u00e4yt\u00f6n. P\u00e4ivyst\u00e4minen hoidetaan Vision Africa Wildlifen henkil\u00f6kunnan ja vapaaehtoisten voimin.<\/p>\n<p>Kuka ty\u00f6n tekee?<\/p>\n<p>Vision Africa Wildlife on etel\u00e4afrikkalainen perheyritys joka on toiminut luonnonsuojelun parissa yli kymmenen vuotta. Vision Africa Wildlifen tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 elintilaa suojeltaville el\u00e4imille. Sen luotsaamat nelj\u00e4 projektia toimivat kahdella eri villiel\u00e4intilalla joiden yhteinen pinta-ala on l\u00e4hes 25 000 hehtaaria. Ensimm\u00e4isen\u00e4 suojelukohteena olivat gepardit, mutta my\u00f6s muut pedot kuten hyeenat, leopardit ja servaalit hy\u00f6tyv\u00e4t toiminnasta. Sarvikuonot ovat olleet osana suojeluohjelmaa vuodesta 2011 asti. Suojelutoimintaa rahoitetaan ekoturismista saatavin rahoin. Vapaaehtoiset saavat kokea Etel\u00e4-Afrikan ainutlaatuisen luonnon ja villiel\u00e4imet omassa elementiss\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisemmalla tavalla kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n safariajoneuvon kyydiss\u00e4 istuen.<\/p>\n<p>Kaikilla nelj\u00e4ll\u00e4 projektilla on omat painopisteens\u00e4, mutta niille yhteist\u00e4 on, ett\u00e4 vapaaehtoiset osallistuvat villiel\u00e4intilojen toimintaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden apuna. Projektista riippuen vapaaehtoiset muun muassa seuraavat kohde-el\u00e4imi\u00e4 (esim. sarvikuonot tai gepardit) liikkuen joko autolla, hevosella tai jalan sek\u00e4 osallistuvat muihin yll\u00e4pitoteht\u00e4viin kuten juomapaikkojen ja aitojen tarkistuksiin. Voit tutustua toimintaan tarkemmin Facebookin sivuilla Umkwali Predator &amp; Wildlife Conservation Project<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n rahoitushankkeen alullepanija, suomalainen Elisa Unkila vietti Etel\u00e4-Afrikassa kolme vuotta ty\u00f6skennellen Vision Africa Wildlifelle. H\u00e4n toimi project leaderina hevosprojektissa, jossa ratsailla j\u00e4ljitettiin villiel\u00e4imi\u00e4 kuten gepardeja, puhveleita ja sarvikuonoja. Kaikki t\u00e4ll\u00e4 sivulla olevat kuvat on otettu h\u00e4nen ollessaan Afrikassa, joko h\u00e4nen tai h\u00e4nen vieraidensa tai ty\u00f6tovereidensa toimesta (pois lukien videolinkki Youtubeen, jonka kuvaamisen kanssa Elisalla ei ole ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 vaan sen on Youtubeen laittanut Krugerin kansallispuiston ty\u00f6ntekij\u00e4t).<\/p>\n<p>Miksi l\u00e4hte\u00e4 rahoittajaksi?<\/p>\n<p>Tied\u00e4t tarkalleen, mit\u00e4 el\u00e4int\u00e4 olet auttamassa. Voit jopa itse p\u00e4\u00e4st\u00e4 osallistumaan gps-pannan asentamiseen! Voit omin silmin n\u00e4hd\u00e4, mihin projektin varat k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Tulet tuntemaan nimelt\u00e4 sarvikuonon, jonka turvallisuuden eteen olet ty\u00f6skennellyt. Pantoja laitetaan sit\u00e4 mukaa kun varoja saadaan ker\u00e4tty\u00e4, joten tilaisuuksia osallistua on kuukausien ajan. Riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa siis suunnitella oma matka Etel\u00e4-Afrikkaan. Jos sponsoroit koko l\u00e4hetinpannan sarvikuonolle voit my\u00f6s nimet\u00e4 sen kantajan! Erinomaista mainosta yrityksellesi!<\/p>\n<p>Sarvikuonojen tilanteesta<\/p>\n<p>Maailman viidest\u00e4 sarvikuonolajista nelj\u00e4 on luokiteltu eritt\u00e4in uhanalaiseksi aasialaisten jaavansarvikuonojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa vain noin 35 yksil\u00f6\u00e4 koko maailmassa. Suurin osa maailman j\u00e4ljell\u00e4 olevista sarvikuonoista asuu Etel\u00e4-Afrikassa ja niist\u00e4 suurin osa on iso- eli leve\u00e4huulisarvikuonoja.<\/p>\n<p>Isosarvikuonojen etel\u00e4isen alalajin luultiin kuolleen sukupuuttoon 1800-luvun lopussa. Vuosisadan kest\u00e4neen etel\u00e4afrikkalaisen suojeluty\u00f6n ansiosta vuonna 1895 Etel\u00e4-Afrikasta l\u00f6ytyneet 100 sarvikuonoa on kasvanut l\u00e4hes 20 000 isosarvikuonon populaatioksi. Noin puolet sarvikuonoista Etel\u00e4-Afrikassa asuu yksityisomistuksessa olevilla tiloilla, loput luonnonpuistoissa. Nyt 3000 -kertaiseksi kasvanut salamets\u00e4stys uhkaa tappaa koko lajin sukupuuttoon muutamassa vuodessa.<br \/>\nSarvikuonon sarvella on Aasiassa kova kysynt\u00e4. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n perinteisess\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 parantamaan kaikkea p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryst\u00e4 vatsavaivoihin. Sarvi on keratiinia, samaa ainetta kuin ihmisen kynnet ja hiukset. L\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 sarven sy\u00f6misest\u00e4 ei ole. Kysynt\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n ollut suurinta Kiinassa keskiluokan vaurastuessa, mutta kulutus esimerkiksi Vietnamissa on noussut r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti l\u00e4hivuosina.<\/p>\n<p>Sarvikuonolajeja on viisi, joista kolme asuu Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Aasian lajit, jaavansarvikuono, sumatran sarvikuono ja intiansarvikuono ovat kaikki l\u00e4hes sukupuuttoon salamets\u00e4stettyj\u00e4. Vaikein tilanne on jaavansarvikuonoilla joista viimeisen vapaana kasvaneen yksil\u00f6n salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t tappoivat Vietnamissa vuonna 2010. Nyt luonnonsuojelualueilla ja el\u00e4intarhoissa arvioidaan lajin kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ksi 35 yksil\u00f6\u00e4. Nyt kun Aasian sarvikuonot on salamets\u00e4stetty l\u00e4hes sukupuuttoon, ovat salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t vaihtaneet mannerta ja siirtyneet Afrikan sarvikuonoihin.<\/p>\n<p><a id=\"eng\" name=\"eng\"><\/a><br \/>\nWho are we and how do we help?<\/p>\n<p>Elisa Unkila worked for Vision Africa Wildlife for 3 years and was there to help set up a rhino and elephant conservation project on a privately owned game farm in 2012. August 18th 2013 the poachers found their way to that game farm and killed a big male rhino. The same rhino you see with it?s face hacked off on the picture on this site. Rhino poaching in South Africa has skyrocketed since 2008, the numbers of rhinos being poached growing by half every year. This year until September the poachers have killed 618 rhinos when the total number was 688 in 2012. Almost half of these rhinos are poached on privately owned game farms and reserves. We know the poachers will come back; it?s just a matter of time. One of the neighboring properties has had 4 rhinos poached this year.<\/p>\n<p>Vision Africa Wildlife has come up with a system to help keep rhinos safe. It includes a satellite collar that can monitor the rhinos whereabouts and a microchip in the rhino?s horn. When the rhino is running on its top speed, indicating that it is under distress, the satellite collar sends an alarm to the response team. Vision Africa Wildlife?s helicopter will fly out to the last known GPS coordinates of the rhino collar to assess the situation. The anti poaching team will notify the police and a vet as well and try to intervene in time. If the horn has already been cut off the rhino, the microchip in it will activate when it is moved further than 3 meters away from the collar. That will help the anti poaching crew an the police to follow the horn and catch the poachers even if they have moved away from the rhino.<\/p>\n<p>We are trying to raise money to put these collars on as many rhinos as we can. To get the system operational we need more than just to buy the collars and microchips. The rhinos need to be located from the thousands of hectares they roam so that the vet can dart them from the helicopter. Vets and helicopters are not cheap. The helicopter needs to be equipped with an imaging system and the staff and volunteers need bullet proof vests, extra beacons to support the network for the collars and much more. Vision Africa Wildlife needs funding to get the system up and running. They will keep the system operational by providing staff and volunteers to monitor the rhinos and providing the helicopter and pilot to respond to the threats.<\/p>\n<p>With the minimum goal of 2600 euros will fund one collar for one rhino. The more funding we get, the more rhinos can be fitted with the satellite collars.<\/p>\n<p>Vision Africa Wildlife is a family company specializing in wildlife conservation. They started off more than 10 years ago with a predator conservation project targeting cheetahs, other predators such as brown hyenas, leopards and servals benefiting from the project as well. The goal is to provide a safe habitat to the animals in their natural environment, not in captivity. Now they have 4 different wildlife conservation projects on privately owned game farms reaching 25 000 hectares. Rhinos have been a part of their conservation efforts since 2011.<\/p>\n<p>The projects are funded by ecotourism. The volunteers get to experience the magnificent African wildlife in a much more thorough way than just sitting on a safari vehicle. The different projects vary, but in all of them the volunteers get to track the target animals either on foot, vehicle or on horseback and participate in farm management and maintenance such as fence and waterhole checks and anti poaching. All the pictures on this site have been taken on these project, either by Elisa or by other staff members or volunteers. The video link has been put on Youtube by Kruger National Park rangers and has not been filmed by us. It is just a part of the same struggle we face.<\/p>\n<p>Why fund here and not trough a bigger organisation?<\/p>\n<p>You will know personally the rhino you have helped. You will even have an opportunity to join in on the collaring of the rhino! That way you will see with your own eyes how you helped. The collars will be fitted to one or two rhinos at a time so you will have more chances to participate. Anyone funding a full collar will also get to name the rhino. What excellent marketing for your business!<br \/>\nMore information on the projects in Facebook Umkwali Predator &amp; Wildlife Conservation Project.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ENGLISH TRANSLATION BELOW! Lis\u00e4tietoja voit kysell\u00e4 Facebook-sivujemme kautta. Pistik\u00f6 vihaksi? Olin mukana perustamassa sarvikuonojen ja elefanttien suojeluprojektia yksityisomistuksessa olevalla villiel\u00e4intilalla Etel\u00e4-Afrikassa, Tshipisess\u00e4. Sunnuntaina 18.8.2013 salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t tappoivat yhden farmin urossarvikuonoista (kuvan teurastettu el\u00e4inpolo). Kun sarvikuonojen salamets\u00e4st\u00e4j\u00e4t kerran l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t alueen, he tulevat takaisin jos heit\u00e4 ei saada heti kiinni. Naapuritilalla on t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana salamets\u00e4stetty 4 sarvikuonoa. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":161,"featured_media":2217,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"","_seopress_robots_index":"","_seopress_robots_follow":"","_seopress_robots_imageindex":"","_seopress_robots_snippet":"","_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_robots_breadcrumbs":"","_seopress_robots_freeze_modified_date":"","_seopress_robots_custom_modified_date":"","_seopress_robots_canonical":"","_seopress_social_fb_title":"","_seopress_social_fb_desc":"","_seopress_social_fb_img":"","_seopress_social_fb_img_attachment_id":0,"_seopress_social_fb_img_width":0,"_seopress_social_fb_img_height":0,"_seopress_social_twitter_title":"","_seopress_social_twitter_desc":"","_seopress_social_twitter_img":"","_seopress_social_twitter_img_attachment_id":0,"_seopress_social_twitter_img_width":0,"_seopress_social_twitter_img_height":0,"_seopress_redirections_value":"","_seopress_redirections_enabled":"","_seopress_redirections_enabled_regex":"","_seopress_redirections_logged_status":"","_seopress_redirections_param":"","_seopress_redirections_type":0,"_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"categories":[1239,38],"tags":[308,307,306],"class_list":["post-2215","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hyvantekevaisyys-2","category-yhteiskunta-ja-politiikka","tag-luonnonsuojelu","tag-salametsastys","tag-sarvikuonot"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2215","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/161"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2215"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2215\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}