{"id":2477,"date":"2014-03-27T16:24:30","date_gmt":"2014-03-27T14:24:30","guid":{"rendered":"http:\/\/mesenaatti-cms.karolina.io\/fi\/?p=2477"},"modified":"2015-02-13T19:04:27","modified_gmt":"2015-02-13T17:04:27","slug":"samuil-feinbergin-pianismi-taiteena-kirja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/samuil-feinbergin-pianismi-taiteena-kirja\/","title":{"rendered":"Samuil Feinbergin Pianismi taiteena -kirja"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2616\" alt=\"PIANISMI_2\" src=\"http:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/wp-content\/uploads\/2013\/10\/PIANISMI_2.jpg\" width=\"412\" height=\"372\" srcset=\"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/wp-content\/uploads\/2013\/10\/PIANISMI_2.jpg 412w, https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/wp-content\/uploads\/2013\/10\/PIANISMI_2-126x114.jpg 126w, https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/wp-content\/uploads\/2013\/10\/PIANISMI_2-202x183.jpg 202w\" sizes=\"auto, (max-width: 412px) 100vw, 412px\" \/><\/p>\n<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 aloimme keskustella pianisteille suunnattujen kirjojen v\u00e4hyydest\u00e4 ja laadusta. Esiin nousi Samuil Feinbergin vuonna 1965 julkaistu teos Pianismi taiteena (Pianizm kak iskusstvo), joka viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin on eritt\u00e4in p\u00e4tev\u00e4 katsaus ven\u00e4l\u00e4iseen pianismiin, joka on Suomessa hyvin arvostettua. Ven\u00e4l\u00e4inen koulukunta on vaikuttanut monen suomalaisen pianistin soittoon mit\u00e4 suurimmissa m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n<p>Moni suomalainen pianisti on opiskellut Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4\/Neuvostoliitossa, ja ven\u00e4l\u00e4isen koulukunnan j\u00e4lki suomalaisessa pianonsoiton opetuksessa on kiistaton. Mutta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ainoa ven\u00e4j\u00e4nkielinen pianonsoiton kysymyksi\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4, suomeksi k\u00e4\u00e4nnetty kirja on Heinrich Neuhausin Pianonsoiton taide. Se on loistava teos, joka kuitenkin esittelee ven\u00e4l\u00e4isen tradition jokseenkin yksipuolisesti. Monet Neuhausin ajatuksista eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 kovin ajankohtaisia &#8211; h\u00e4nen omat musiikkijuurensa ovat vahvasti romanttisessa pianonsoiton traditiossa. Lis\u00e4ksi teoksen suomennos on tehty v\u00e4likielen kautta, mik\u00e4 on tuonut suomennokseen ik\u00e4vi\u00e4 pikkuvirheit\u00e4. Neuhausin teoksen painos on my\u00f6s loppu, eik\u00e4 uutta painosta ole tulossa.<\/p>\n<p>Hankkeeseen l\u00f6ytyi hyvin nopeasti eritt\u00e4in p\u00e4tev\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4: diplomipianisti, MuM Kiril Kozlovsky, joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s opiskelee ven\u00e4j\u00e4n kielt\u00e4 Helsingin yliopistolla. My\u00f6s kustantaja saatiin nopeasti mukaan, joten hanke tulee etenem\u00e4\u00e4n vauhdilla, kunhan rahoitus saadaan kuntoon!<\/p>\n<p>Suomalainen musiikkiyhteis\u00f6 tarvitsee ehdottomasti viel\u00e4 yhden, p\u00e4tev\u00e4n n\u00e4kemyksen ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 koulukunnasta \u2013 ja Feinbergin kirja on t\u00e4ydellinen keino tarjota sellainen n\u00e4kemys. Feinbergin kirjan k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen ja julkaisu olisi ennen kaikkea t\u00e4rke\u00e4 kulttuuriteko, josta suomalainen musiikkiyhteis\u00f6 voisi hy\u00f6ty\u00e4 valtavasti.<\/p>\n<p>Rahoitusta tarvitaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n palkkioon, painatuskuluihin, markkinointiin ja jakeluun:<br \/>\n3 000 euron minimitavoitteella saamme k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lle voita leiv\u00e4n p\u00e4\u00e4lle.<br \/>\n17 000 eurolla saamme hankkeen viety\u00e4 l\u00e4pi kaikkine kuluineen.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 suurempi potti saadaan kasaan, sit\u00e4 rauhallisemmin mielin kustantamo pystyy hankkeen toteuttamaan. Kirja tullaan julkaisemaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2014, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.<\/p>\n<p>Samuil Feinberg (1890\u20131962)<br \/>\nSamuil Feinbergin nimi on hyvin tunnettu niin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kuin my\u00f6s muualla maailmassa. Loistava pianisti, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja pedagogi Feinberg oli Neuvostoliiton n\u00e4kyvimpi\u00e4 musiikkivaikuttajia 1900-luvun alkupuolella. Pianistina h\u00e4n tuli tunnetuksi ennen kaikkea Bachin ja Skrjabinin teosten tulkitsijana; aikalaiset kertoivat, ett\u00e4 Feinbergin Skrjabin-soitto oli l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n omaa esiintymistyyli\u00e4 kuin kenenk\u00e4\u00e4n muun pianistin. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4-Feinberg oli 1910\u20131920-luvun n\u00e4kyvimpi\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 modernisteja &#8211; Prokofjevin, Stravinskin ja nuoren Shostakovitshin rinnalla. Opettajana, Moskovan konservatorion pitk\u00e4aikaisena pianonsoiton professorina, Feinberg kasvatti ison joukon loistavia pianisteja \u2013 mm. Viktor Merzhanov ja Tatjana Nikolaeva opiskelivat h\u00e4nen johdollaan.<\/p>\n<p>Pianismi taiteena -kirja on tutkielma esitt\u00e4v\u00e4n taiteen teoriasta. Ainutlaatuiseksi kirjan tekee Feinbergin harvinainen kyky n\u00e4hd\u00e4 pienetkin yksityiskohdat isojen kokonaisuuksien osina. H\u00e4nen kirjassaan pianismin taide n\u00e4ytt\u00e4ytyy selke\u00e4n\u00e4, johdonmukaisena systeemin\u00e4. Kirjoittajan rohkeat, paradoksaalisetkin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset pohjautuvat loogisiin syy-seuraus-suhteisiin. Samalla Feinbergin ajatus ei koskaan irtaudu konkreettisesta soittamisen prosessista h\u00e4m\u00e4riin metafyysisiin ulottuvuuksiin. H\u00e4nen pohdintansa ovat ennen kaikkea suuren taiteilijan pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n tulos \u2013 ja sellaisina samanaikaisesti sek\u00e4 ylevi\u00e4 ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4.<\/p>\n<p>H\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 musiikista ja pianismista on sek\u00e4 harvinaisen laajakatseinen ett\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nykyaikainen. Feinberg v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isille muusikoille niin tyypillisen romanttiskeskeisyyden, mik\u00e4 hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti johtuu h\u00e4nen modernistis\u00e4velt\u00e4j\u00e4n taustastaan. Monet h\u00e4nen ajatuksensa olivat liian rohkeita 1960-luvun Neuvostoliitossa, mutta 2000-luvun Suomessa ne sopivat t\u00e4ydellisesti suomalaisen musiikkimaailman pluralistiseen avarakatseisuuteen.<\/p>\n<p>Kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4<br \/>\n(Alustava) sis\u00e4llysluettelo<br \/>\nS\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja esitt\u00e4j\u00e4:<br \/>\nJohdanto<br \/>\nSovitus<br \/>\nEsitt\u00e4j\u00e4n yksil\u00f6llisyys<br \/>\nS\u00e4velt\u00e4j\u00e4n merkint\u00f6jen rooli<br \/>\nAmmattilainen ja harrastaja<br \/>\nMusiikillisen kuvan kaksoisel\u00e4m\u00e4<br \/>\nTulkinnan kaksi lajia<br \/>\nEsitt\u00e4j\u00e4n luova vapaus<\/p>\n<p>Tyyli:<br \/>\nEsitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutos<br \/>\nBeethoven ja Chopin<br \/>\nSkrjabin<br \/>\nKonkreettiset ja abstraktit elementit musiikissa<br \/>\nWeber<br \/>\nSchumann<br \/>\nSergei Prokofjev<br \/>\nTyylin etsiminen. Traditio ja tottumus<br \/>\nEsimerkit<br \/>\nVirtuositeetti<br \/>\nVen\u00e4l\u00e4isen pianismin tyyli<\/p>\n<p>Sointi:<br \/>\nPianon soinnin erityisyys<br \/>\n\u00c4\u00e4nen tuottaminen ja eleet<br \/>\nSoinnin kontrolli ja liikkeiden s\u00e4\u00e4steli\u00e4isyys<br \/>\nPianistin liikkeet ja jousisoittimien jousitukset<br \/>\nMelodinen ekspressiivisyys ja keinot sen saavuttamiseen pianolla<\/p>\n<p>Tekniikka:<br \/>\nYleiset tekniset huomiot<br \/>\nTaistelu hidastavia tendenssej\u00e4 vastaan<br \/>\nRyhmitykset ja lenkit<br \/>\nPositionaalinen soitto. Sormitukset<br \/>\nTeoksen ty\u00f6st\u00e4minen ja treenaus<br \/>\nHarjoitus<\/p>\n<p>Pedaali:<br \/>\nTavoitteet ja keinot. K\u00e4sitteist\u00f6<br \/>\nJalkapedaali ja pedaali koskettimistolla<br \/>\nLaulupedaali<\/p>\n<p>Rytmi ja syke:<br \/>\nNotaatio ja el\u00e4v\u00e4 rytmi<br \/>\nKuoro \u2013 yhteis\u00f6llinen ja yksil\u00f6llinen rytmin tulkitseminen<br \/>\nPianokonserton muoto<br \/>\nEsitt\u00e4misen vapaudesta<br \/>\nHyv\u00e4ksytt\u00e4vien rytmisten poikkeamien rajat<br \/>\nVapaan tulkinnan lait<br \/>\nEtydi \u2013 Bachista Lisztiin, Rahmaninoviin ja Skrjabiniin<br \/>\nRytmin riippuvuus sykkeest\u00e4<br \/>\nAjan s\u00e4ilytt\u00e4misen periaate<br \/>\nTarkoitukselliset rytmiset poikkeamat<\/p>\n<p>Musiikillinen ja kertomuksellinen aika<br \/>\nTilan ja ajan tendenssit musiikissa<br \/>\nTeema ja johtoaihe<br \/>\nRytmisen pulssin tasapaino<br \/>\nHarhak\u00e4sitykset sykkeest\u00e4<\/p>\n<p>Runo- ja musiikkirytmin perusteet<br \/>\nTahdin vahvat ja heikot iskut<br \/>\nMusiikin ja runouden yhteys<br \/>\nMusiikin ja runouden vastakkaiset elementit<br \/>\nEufonia ja musiikki runoudessa<br \/>\nRunouden elementtien merkitys pianismissa<\/p>\n<p>Loppusanat<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 aloimme keskustella pianisteille suunnattujen kirjojen v\u00e4hyydest\u00e4 ja laadusta. Esiin nousi Samuil Feinbergin vuonna 1965 julkaistu teos Pianismi taiteena (Pianizm kak iskusstvo), joka viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin on eritt\u00e4in p\u00e4tev\u00e4 katsaus ven\u00e4l\u00e4iseen pianismiin, joka on Suomessa hyvin arvostettua. Ven\u00e4l\u00e4inen koulukunta on vaikuttanut monen suomalaisen pianistin soittoon mit\u00e4 suurimmissa m\u00e4\u00e4rin. Moni suomalainen pianisti on opiskellut Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4\/Neuvostoliitossa, ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":221,"featured_media":2479,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_seopress_titles_title":"","_seopress_titles_desc":"","_seopress_robots_index":"","_seopress_robots_follow":"","_seopress_robots_imageindex":"","_seopress_robots_snippet":"","_seopress_robots_primary_cat":"","_seopress_robots_breadcrumbs":"","_seopress_robots_freeze_modified_date":"","_seopress_robots_custom_modified_date":"","_seopress_robots_canonical":"","_seopress_social_fb_title":"","_seopress_social_fb_desc":"","_seopress_social_fb_img":"","_seopress_social_fb_img_attachment_id":0,"_seopress_social_fb_img_width":0,"_seopress_social_fb_img_height":0,"_seopress_social_twitter_title":"","_seopress_social_twitter_desc":"","_seopress_social_twitter_img":"","_seopress_social_twitter_img_attachment_id":0,"_seopress_social_twitter_img_width":0,"_seopress_social_twitter_img_height":0,"_seopress_redirections_value":"","_seopress_redirections_enabled":"","_seopress_redirections_enabled_regex":"","_seopress_redirections_logged_status":"","_seopress_redirections_param":"","_seopress_redirections_type":0,"_seopress_analysis_target_kw":"","footnotes":""},"categories":[208,3,378],"tags":[334,335,341,332,333],"class_list":["post-2477","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjat-ja-lehdet","category-musiikki","category-kulttuuri-2","tag-feinberg","tag-kozlovsky","tag-lector","tag-pianismi","tag-pianonsoitto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/221"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2477"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2479"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mesenaatti-cms-2026.karolina.io\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}